Lappeenrannassa järjestettiin 20.-21.7. LPRHC Festit neljän vuoden tauon jälkeen. Tommin haastateltavana on festivaalin järjestäjistä Tanja ja Olli.
Miten festarit on lähteneet käyntiin järjestäjän näkökulmasta?
Tanja: Tosi mukavasti, meille on tullut hyvin jengiä
tänne kuuntelemaan: tähän mennessä on myyty 700 lippua ja toivottavasti
lisää menee vielä ovelta. Näyttää ihan mukavalta ja järjestelyt toimii
erittäin hyvin.
Olli: Ei tohon oikeestaan oo lisättävää, mutta
ainahan tietysti vähän jännittää, miten menee aikasempiin vuosiin
verrattuna. Mut samalla kaavalla ja hyvin on menny, ei oo mitään sen
kummempaa hässäkkää ollu.
Lappeenrannan hardcore festit oli muutaman vuoden tauolla, mistä syystä festari jäi aikoinaan tauolle?
Tanja: Päällimmäisin syy oli se, että LELMU
lakkautettiin, koska sitä ei ollut enää kukaan jatkamassa. Ite muutin
silloin heti festareitten jälkeen Helsinkiin ja silloin etin jatkajia,
mutta kun niitä ei sitten löytynyt, niin LELMU lakkautettiin ja jäi
tääkin festari tauolle. Sitten löydettiin hyvä tiimi taas kolmen vuoden
jälkeen. Pro Punk & Hardcore ry perustettiin tätä varten, ja mukaan
tuli niin vanhaa kuin uuttakin porukkaa.
Olli: Meitä on kolme neljäsosaa samaa porukkaa kuin
aikasemminkin oli tapahtumaa järjestämässä. Samassa hengessä mennään
uudella innolla taas, kun muutama vuosi on mietitty muita juttuja.
Onko ollut helpompi tänä kesänä järjestää LPRHC Fest, kun Suomessa ei oo kesällä juurikaan muita kilpailevia hardcore-festareita (esim. Metalliaurinko)?
Olli: Joo, tosiaan vähän yllätyin siitä, että
Metalliaurinkoa ei nyt ollut. Nekin tietysti on monta vuotta putkeen
sitä tehneet, ja nyt huomasin, että Töminässäkin oli aika
punkpainotteinen tää vuos. Sinänsä ihan hauska nyt tuoda tällasia
bändejä vähän isompaan tapahtumaan.
Mitkä asiat ovat muuttuneet siitä, kun viimeksi olitte tätä festaria järjestämässä?
Tanja: Mitään oleellista ei ole haluttu muuttaa,
koska täällä on järjestelyt toimineet silloin neljä vuotta sitten
todella hyvin. Ainoo mitä tässä ollaan vähän muutettu, on alueen
pohjapiirustukset, eli anniskelualue on siirretty lähemmäs lavaa ja muut
kojut taas on vähän eri paikoissa. Oon huomannut, että tää on kyllä
toimivampi ratkaisu kuin silloin neljä vuotta sitten. Eli pienillä
muutoksilla, mutta hyvä tästä on tullut.
Olli: Jos tohon musiikkitarjontaan lisää vielä sen
verran, että jos miettii noita muita vastaavia festareita Suomessa, niin
Puntalalla on se ihan oma juttunsa menossa, samoin Töminällä. Tää on
nyt sit Lappeenrannan juttu, vähän eri kaavalla ja painotuksella:
metallisempaa “huppari-hardcore” -osastoa ja punkkia sekaan, niin se
toimii hyvin täällä.
Kuinka suuri riski oli ottaa Trapped Under Ice festarin pääesiintyjäksi?
Olli: En näkis, että siinä mitään riskiä olis ollu.
Totta kai se vaatii aina pienen taloudellisen satsauksen, mutta meillä
oli vahva usko yhtyeen suosioon Suomessa – ja kyllähän siellä oli hiton
kova meininki keikalla.
Tanja: Kyllä me sitä mietittiin ja pohdittiin
ristiin rastiin, mutta tähän lopputulokseen päädyttiin. Tulos oli eilen
nähtävillä ja hyvinhän se meni.
Oliko teillä joku muu bändi jo valmiina mietittynä, jos pääesiintyjä olisi joutunut jostain syystä perumaan keikan?
Olli: Kyllähän sitä haisteltiin kaiken näkösiä
bändejä, joita Euroopassa kiertää, että kai sieltä olis jotain tilalle
keksitty. Ei sen suurempia suunnitelmia kuitenkaan tehty, koska meillä
oli vahva usko siihen, että bändi tulee; ja sehän tuli.
Tanja: Niillä oli sopiva yhen päivän rako Euroopan
kiertueella, niin saatiin hommattua ne tänne. Nopee pistokeikkahan
niillä oli, mutta pääasia, että soitto kulki.
Mikä on ollut hankalin bändi koko festarin historiassa?
Olli: Ei meillä oikeestaan oo sellasia ollut, me
ollaan silleen katottu, että otetaan vaan hyviä tyyppejä soittamaan,
eikä mitään kusipäitä.
Tanja: Muistan kyllä yhen tapauksen, mutta en halua mitään nimiä mainita.
Vielä voi olla liian aikaista sanoa, mutta aiotteko jatkaa myös ensi vuonna LPRHC Festin perinnettä?
Tanja: Todennäköisesti ensi viikolla istutaan alas,
katotaan miten tilitykset on tehty ja sen jälkeen mietitään, tuleeko
jatkoa. Eli katotaan taloustilanne ensin ja mietitään, jaksetaanko me
ruveta uudestaan taas kerran tähän hommaa.
Olli: Silloin kun pistettiin festaria pystyyn, oli
aika hurjat kolme vuotta putkeen. Katotaan nyt mihin paukut riittää,
mutta ei voi muuta kuin olla tosi tyytyväinen lopputulokseen tänä
vuonna. Ei vielä mennä asioiden edelle, mutta katotaan ens viikolla.
Teiltä löytyy kuitenkin uskoa festarin suhteen?
Tanja: Uskoa löytyy ja toivoa on aina.
Mitä olette itse odottaneet eniten festarilta?
Tanja: Tätä tunnelmaa ja fiilistä: täällä on ihan
hirveesti kavereita ja tuttuja, joita on ollut tosi kiva moikata. Tää
festarifiiliskin on aivan erilainen kuin esimerkiksi noilla isoilla
festareilla. Pieni uniikki festari, jolle on löytynyt oma sijansa.
Olli: Samoilla linjoilla ollaan, tietysti
järjestäjän näkökulmasta on hienoa huomata, että kaikki toimii niin ku
pitää, jengi viihtyy ja paikalle löytää tutut naamat, joita ei ihan joka
keikalla nää.
Haastattelu: Tommi Hämäläinen
Kuvat: Jetro Stavén
http://www.lprhcfest.com/
perjantai 27. heinäkuuta 2012
torstai 19. heinäkuuta 2012
Tilaa omasi nyt: No Second Thought - Against the Odds
Bändiltä löytyy myös läjä paitoja.
Paidat 15e
Levy+paita 25e
Kato lisää täältä: www.facebook.com/nsthc
Kuuntele täältä: www.stereokiller.com/nsthc
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Ensimmäinen haastattelu: Fit My Crime
FIT MY CRIME haastattelu
2012-07-14
Kuvat ja haastattelu: Jetro Stavén
Laulu – Erkka Niiva
Basso – Joni Lappalainen
Kitara – Niko Ahtiainen
Rummut – Kosmos Sairanen
Promo 2012 |
Eräänä kauniina heinäkuisena lauantaina oli tarkoitus ottaa
promokuvia lappeenrantalaisesta hardcore yhtyeestä Fit My Crimesta. Samalla sovittiin,
että tehdään joku haastattelu, mikä tulisi joskus jonnekin tai jotain. Paikaksi
tälle varmasti sekoiluntäyteiselle toiminnalle toimisi bändin basistin Jonin
kämppä. Ajaksi oli sovittu kello kaksi päivällä, mikä jälkeenpäin porukan
tuntien on käsittämättömän typerä aika. Heti alusta asti olikin selvää, ettei
kukaan (Jonia lukuun ottamatta) ehtisi paikalle lähellekään niin aikaisin.
Yhtyeen rumpali Kosmos tuli hakemaan minut kyytiin kolmelta ja kello oli puoli
neljä, kun yritimme vielä saada kitaristia, Nikoa tyttöystävänsä sohvalta ylös.
Oli kuulemma vuoden pahin krapula, joten kaverin saaminen liikkeelle vaati
hieman kovempia keinoja. Pienten suihkepullosessioiden jälkeen pääsemme viimein
liikkeelle ja nappaamme vielä Erkan mukaan. Kuvien ottaminen päästään
aloittamaan joskus viiden aikoihin, kun Niko on saanut tyhjennettyä mahansa
vessanpönttöön. Kuvaus sujui mallikkaasti, vaikka kyseessä oli selvästi jokin
kansallinen ADHD päivä. Niko halusi välttämättä puhua jokaiseen mahdolliseen
väliin krapulaisen syvällisistä asioista. Väkipakolla hiljentämisen jälkeen
pääsemme haastattelun kimppuun.
Mistä koko touhu
lähti liikkeelle?
Niko: Se oli sillo joskus ku mie olin kaks kuukautta siel
Ilomantsissa ja…
Muut: HILJAA!
Naurua ja sähläystä. Pienen rauhoittelun jälkeen Kosmos
alkaa viimein asiallisesti selittämään tarinaa.
Kosmos: Joskus 2007 alotettiin Nikon kanssa rämpyttelemään
autotallissa. Haluttiin saaha joku
harcore bändi kasaan. Tosin vejettiin sillon vielä Black Sabbathin biisejä ja
Niko laulo sillon. Joskus löysin sattumalta Nikon kasetin, mihin se oli ite
äänittäny omaa tulkintaansa Iron Manista.
Milloin ite bändi
alkoi muodostua?
Kosmos: 2008 löydettiin Haaja soittamaan bassoa meiän
porukkaan ja vähän myöhemmin Rötkö tuli laulamaan. Sillon saatiin eka
treenikämppä Monarilta ja pystyttiin oikeesti alkaa tekemään bändin kanssa
jotain.
Erkka: Mie liityin seuraavaks bändiin, 2008 jouluna. Siis
toiseks laulajaks. Saatin heti tehtyä pari uutta biisiä. Tässä vaiheessa
otettiin nimeksi These Fists. Tammikuussa piti kuitenkin mennä puoleks vuodeks
larppaamaan, niin homma vähän hidastu.
Mites teiän
ensimmäinen keikka? Joku farssihan siinä oli?
Erkka: Saatin eka keikka järkättyä Monarille Lappeenrantaan,
vaikka mie olin vielä intissä. Haaja ja Kosmos oli keikkapäivänä tulossa
abiristeilyltä ja mie menin hakemaan niitä. Takasin tullessa aikaa oli joku
kolme tuntia ehtiä keikalle. Oli aikamoista sekoilua toi ajo, mie missasin
Kouvolan rampin ja lopulta oltiin jotain tunti myöhässä keikalta eikä päästy
ollenkaan soittamaa.
Niko: Vitun Erkka!
Haastattelu keskeytyy tässä vaiheessa hetkeksi, kun
keskustelunaiheet karkaavat muun muassa naisten sukupuolielimen nuolemiseen ja
homokeskusteluihin.
5.5.2012@Lucky Monkeys, LPR |
Jatketaanko?
Erkka: Joo. Saatiin sit eka keikka viimein onnistumaan sinne
Monarille kun miun intti oli ihan loppusuoralla. Soitettiin jossain ihan randomi
bändi-illassa, mut homma toimi ihan hyvin.
Niko: Vittu miul oli kova hedari sen keikan jälkee.
Mitä tapahtui
seuraavana? Milloin bändi vaihtui Fit My
Crimeksi?
Erkka: Pähkinänkuoressa: Meil oli muutama keikka
Lappeenrannassa. Toisen keikan jälkeen basisti muuten vaihtu, kun Joni tuli
messiin. 2009 vuoden loppupuolella alotettiin äänittää demoa ja vaihettiin nimi
Fit My Crimeksi. Saatiiin se valmiiks joskus 2010. Kaks biisiä. Hahah. Taas
muutama keikka Lappeenrannassa. Rötkö löysi ”omat tiensä”, ja mie jäin ainooks
laulajaks. Huomattiin siinä vaiheessa, että yhellä laulajalla itse asiassa
homma toimi paljon paremmin. Siitä kohasta vois sanoo..
Kosmos: Elä laita ainakaa et homma alko vakavaks, koska ei
tää vieläkään oo mistään kohi vakavaa. Eikä tuu olemaankaa.
Erkka: Joo. Huvin ja urheilun vuoksha tätä tehää, tietysti.
Mut siin vaiheessa homma alko kunnolla pyörimään. Treenausta, uusia biisejä ja
pari keikkaa. Sitte 2011 saatiin äänitettyä neljän biisin ja sadan painoksen
demo/EP, ja julkaistiin se Another One Deadin jäähyväiskeikalla.
Joni: Se oli helvetin hienoo. Varmaan paras keikka tähän
mennessä!
Menikö EP:t hyvin
kaupaksi?
Erkka: No ei oikeestaa menny kaupaks, tappiolleha siit
jäätii. Mut on ne sentää tähä päivää mennessä menny melkei kaikki.
Niko: Varmaa sen takii jäätii tappiolle ku kukaa meistä ei
laittanu myyntirahoja bändikassaan. Myytii siis bändinjäsenten kanssa ite ja
vähän mite sattu. Kaikki sinne on jotain velkaa. Ja rahat on nyt varmaa baarien
kassoissa. Tai onki. Erkka sie oot muute ainaki viiskymppii pystyssä!
Millanen oli
vastaanotto porukalta?
Kosmos: Monelta kuullu sitä, että livenä toimii paremmi.
Ollaan ite samoilla linjoilla. Tietyst äänitysten laatu ja tällein vaikutti
asiaan.
Joni: Aika vaihtelevii mielipiteitä kuullu. Mut livekeikkoja
on kyllä aina kehuttu.
Onks teillä ollu
muualla keikkoja ku Lappeenrannassa?
Erkka: Hyvinkäällä oltiin Providencen lämppärinä, No One Is
Safen levyjulkkarikeikalla. Se on ainoo toistaseks. Lisää vois tulla!
Millanen teiän tilanne
on tällä hetkellä?
Kosmos: Parempi ku koskaan.
Joni: Nyt on hyvä meininki jäsenten kesken ja nousukausi
lähtee varmast tästä. Nousukänni.
Erkka: Päästiin yhellä biisillä nyt tulevalle Wake Up Call
vol kakkoselle, mikä on tosi siistiä, koska nyt päästiin samalle julkasulle
bändien kaa, mitä on aina ite fiilistelly.
Kosmos: Propsit muille bändeille siitä, että otti meiät
mukaan ja anto meille mahollisuuden olla mukana tässä.
Niko: Ai se seiskabiisi? Se on kyl miun mielestä meiän paras
biisi!
Pitäiskö tässä
vaiheessa puhua teiän musasta ja vaikutteista vaikka?
Kosmos: Ei. Eiks se nyt oo iha selvää.
Erkka: En mie huomaa, että myö lähettäs jäljittelee ketää
tai muuta vastaavaa. Tehään ihan omaa hommaa, sellasta vaan mikä kuulostaa
meiän mielestä hyvältä. Ei kai siinä sen kummempaa. Totta kai monilta bändeiltä
löytyy jotain samankaltasia juttuja, mut..
Kosmos: Myö tehään vaan sellasta mitä on kiva soittaa meiän
mielestä ja tietyst samalla mikä kuulostaa omaa korvaa hyvälle.
Tulevaisuuden
suunnitelmat?
Erkka: Uusia biisejä tehään nyt kokoajan ja reenataan
paljon. Jos nyt päästäis alottamaan koko pitkän nauhottamista. Ei kai täs
mitään kummempaa suunnitelmaa oo.
Kosmos: Vitun siistiä päästä nyt LPRHCFESTEILLE soittamaan. Aletaan
kyllä aktviisemmin ettimään keikkoja, ja muualtaki ku Lappeenrannasta.
Joni: Vitut, mie oon nii innoissaa noist festeistä, et
voisin lopettaa ton jälkee.
Erkka: Hyvä, saadaa viimein kunno basisti!
Niko: Pitää vissiin alkaa promoomaan tai jotain. Ois tosiaan
kiva päästä soittelee muuallekki!
Kiitos.
Bändi: Kiitos, joo kiitti hei. Kiitos.
Niko: Mennää apinaa kaljalle?
Mennään.
5.5.2012 @ Lucky Monkeys, LPR |
Haastattelu ja kuvat: Jetro Stavén
Bändin yhteystiedot:
Blogi on auki ny!
Vaikka hommat on vieläkin vasta alussa, niin tuli jo nyt sellanen fiilis, että pelkkä Facebook ei meille riitä. Ja eihän sitä sitä kautta edes tavota kaikkia ketä tää homma koskee.
Tässä blogissa tullaan julkaisemaan kaikki FHP:n nimissä tehdyt haastattelut, keikkakuvat, esittelyt, tapahtumat (kun niihin asti päästään), sekä linkkejä muiden tekeleisiin ja bändeihin ym..
Jotta blogi ei seiso täälä täysin toimettomana, niin ensimmäinen haastattelu on jo valmiina ja se julkaistaan pian.
Jos et ole vielä mukana Facebook-ryhmässä, niin löydät sen tästä. Jos taas et käytä lainkaan FB:tä, niin tavoitat meidät osoitteesta: finhcpromotions@gmail.com
Otamme vastaan mm. haastattelupyyntöjä, tapahtumien infoja, bändien esittelyitä ja julkaisujen infoja. Arvosteluita emme ainakaan vielä tässä vaiheessa tee, ellei niitä varten löydy innokasta tiimiä. Itse allekirjoittaneen arvostelut tulevat jatkossakin löytymään Kaaoszinestä.
- Tommi / FHP
Tässä blogissa tullaan julkaisemaan kaikki FHP:n nimissä tehdyt haastattelut, keikkakuvat, esittelyt, tapahtumat (kun niihin asti päästään), sekä linkkejä muiden tekeleisiin ja bändeihin ym..
Jotta blogi ei seiso täälä täysin toimettomana, niin ensimmäinen haastattelu on jo valmiina ja se julkaistaan pian.
Jos et ole vielä mukana Facebook-ryhmässä, niin löydät sen tästä. Jos taas et käytä lainkaan FB:tä, niin tavoitat meidät osoitteesta: finhcpromotions@gmail.com
Otamme vastaan mm. haastattelupyyntöjä, tapahtumien infoja, bändien esittelyitä ja julkaisujen infoja. Arvosteluita emme ainakaan vielä tässä vaiheessa tee, ellei niitä varten löydy innokasta tiimiä. Itse allekirjoittaneen arvostelut tulevat jatkossakin löytymään Kaaoszinestä.
- Tommi / FHP
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)